the interaction between culture, recovery engagement, the recovery processes and healing
Tutkimuksemme ja koulutuksemme keskittyvät kulttuurin, sukupuoleen perustuvan väkivallan (GBV), minuuden ja traumasta toipumisen välisten vuorovaikutussuhteiden ymmärtämiseen. Tässä on käsitteellinen kehys, jota testaamme ymmärtääkseen ja ennustaaksemme traumasta selviytyneiden toipumiseen sitoutumista ja paranemista. Alla on joitakin määritelmiä siitä, miten ymmärrämme käsitteemme.
Sukupuoleen perustuva väkivalta
GBV on yksilöille ja ryhmille aiheutettua haittaa, joka liittyy normatiiviseen käsitykseen heidän sukupuolestaan. Sukupuoleen perustuva väkivalta heikentää uhriensa terveyttä, ihmisarvoa, turvallisuutta ja autonomiaa, mutta se on edelleen vaikenemisen kulttuurin peitossa. GBV:hen kuuluu fyysistä, seksuaalista, sanallista, emotionaalista ja psykologista hyväksikäyttöä, uhkailua, pakottamista sekä taloudellista tai koulutuksellista puutetta, ja se voi tapahtua julkisessa tai yksityisessä elämässä.
GBV is a deeply rooted in social norms and practices, and is based in gender inequality, and, as such, is a human rights violation. Both women and men experience gender-based violence but most victims are women and girls. Using the term GBV instead of violence against women highlights the fact that many forms of violence against women are rooted in culturally supported norms that support power inequalities between women and men.
Uskomme, että GBV aiheuttaa traumoja niille, jotka siitä kärsivät. Teknisesti "trauma" määritellään syvästi ahdistavaksi tai häiritseväksi kokemukseksi tai tapahtumaksi. Nykykielessä trauma viittaa kuitenkin tapahtuman vaikutukseen yksilön, ryhmän tai yhteiskunnan terveyteen. Englannin kielessä trauman synonyymejä ovat muun muassa injury, damage tai wound. Yksilöllinen trauma määritellään tapahtumaksi, tapahtumasarjaksi tai olosuhteiden kokonaisuudeksi, jonka yksilö kokee fyysisesti tai emotionaalisesti vahingolliseksi tai hengenvaaralliseksi ja jolla on pysyviä haitallisia vaikutuksia yksilön toimintakykyyn ja henkiseen, fyysiseen, sosiaaliseen, emotionaaliseen tai hengelliseen hyvinvointiin.
Culture, trauma and trauma recovery
Kulttuuri on jaettu käsitteellinen ymmärrys, joka muodostetaan kollektiivisesti ja siirretään sukupolvien yli. Nämä jaetut käsitykset sisäistetään yksilötasolla sisäistettyinä käsityksinä, uskomuksina ja arvoina, jotka motivoivat tai rajoittavat käytännön ja sosiaalista toimintaa. Tutkimuksemme keskittyy kulttuuristen uskomusten, arvojen ja tavoitteiden havaittuun siirtymiseen, sisäistämiseen ja vaikutukseen traumasta toipumisen merkitykseen ja käyttäytymiseen.
Kulttuurinen trauma tapahtuu, kun kollektiivin jäsenet kokevat joutuneensa kauhistuttavan tapahtuman kohteeksi, ja tämä trauma muokkaa heidän ryhmätietoisuuttaan ja identiteettiään. Naiset ja tytöt ovat äärimmäisen erilaisia, ja he joutuvat epätasaisesti yleisen väkivallan kohteeksi monenlaisten vuorovaikutteisten sosioekonomisten tekijöiden, kuten rodun, uskonnon, luokan, koulutuksen, etnisen alkuperän ja monien muiden tekijöiden perusteella. Sukupuoliväkivaltaa esiintyy kuitenkin kaikissa yhteiskunnissa ja kaikissa yhteiskuntaluokissa. Väkivallan kulttuurinen trauma on vuorovaikutuksessa yleisen väkivallan kanssa, joten kulttuuri on keskeinen muuttuja, joka on otettava huomioon, kun pyritään ymmärtämään ja poistamaan yleistä väkivalta.
Traumasta toipuminen
Traumasta toipuminen is the process of restoration, making or becoming sound or healthy again, especially the restoration of functioning and mental, physical, social, emotional, and spiritual well-being. Recovery is non-linear, uneven and interactive together. Progress and setbacks are normal and expected. The ultimate goal of trauma recovery is the reclamation of actions, skills, characteristics, and strengths that together restore and enhance health, security, and well-being.
The trauma recovery process includes the interacting skill and perceptions that shape the recovery journey. Each survivor’s journey is unique and requires individualized support.
the skills and perceptions that shape a recovery journey include:
- trauma definition
- balancing emotions, body, cognition, and behavior
- acceptance of trauma impact
- holistic self-view
- autonomous functioning
- engagement with a supportive social network
Recovery Engagement is a holistic, strength-based view of trauma recovery and healing processes, and refers to the way that the survivor engages to promote a successful trauma recovery process. Cultural norms and specificities shape survivors’ recovery journeys, highlighting the need for culturally sensitive interventions. Recovery engagement is characterized by:
Recovery actions are the actions that survivors take when they engage in trauma recovery. these include:
- sharing/connecting
- building positive emotions
- reflecting and creating healing spaces
- establishing security
- planning the future
Barriers and facilitators to recovery engagement
Barriers to trauma recovery include the internal perceptions and the external conditions that impact recovery engagement. Internal perceptions include the ways people perceive themselves and the actions they can take on their recovery journey. External barriers to recovery engagement are the social, cultural and structural factors that impede one’s ability to access or engage in recovery actions.
Movement in trauma recovery can be mobilized by motivators and turning points and enabled by internal and external resources.
Meaning is a central facet of a successful trauma recovery journey. Meaning-making involves reappraisal and assimilation in order to incorporate new and traumatic information into prior autobiographical information. Meanings about oneself as a person, meanings about including people’s expectations of them, and the overall understanding of why the event occurred.
Trauma Healing
Trauma Healing is the social, spiritual, cultural, and psychological processes in which one actively strives to find wellbeing, integrate their traumatic experience into their identity, and move toward a future where their trauma does not limit their ability to connect with others and pursue their goals and aspirations. Trauma healing represents an active process through which survivors strive to find well-being, integrate their traumatic experiences into their identity, and work toward a future where trauma does not limit their connections or aspirations.